Viimeviikon torstai-iltapäivällä ihastelimme Selian vauvamasua, joka pömpötti lupaavasti. Pohdittiin siinä että milloinkohan mahtaa mamma pamahtaa - enpä arvannut, että tämä suuri räjähdys tapahtuisi jo heti tulevana iltana... No, iltaruokia jakaessani pupulamme asukkaille en aluksi kiinnittänyt mitään erityistä huomiota Selian häkkiin. Kun kuitenkin pääsin avaamaan naikkosen häkin luukun, oli tämä neitokainen maisemoinut loossinsa karvallaan. Hieman pitemmän tarkastelun jälkeen häkistä löytyi toinenkin vihje, joka vinkkasi vielä selvemmin että muksut olivat pölähtäneet maailmaan.
Tosiaan, yhdestä häkin kulmasta löytyikin kovin nätisti laitettu pesä, joka oli vuorattu esimerkillisesti. Tuolla pesäkolossa köllöttelikin kolme lihavaa jänistaaperoa, joita en sen enempää viitsinyt alkaa sörkkimään. Tarkistin vain, että kaikki oli ok ja hoidin iltakanilan loppuun.
Perjantaina olikin lähdettävä sen kuuluisan juhannuksen viettoon - kotiin palasin vasta sunnuntaina mutta Seldiksen pesässä köllötteli toinen toistaan lihavampi kolmen kopla. Juhannus oli mennyt siis uuden kaniäipänkin osalta hyvin.
Tänään sain, kuten näette, kuvatuksi myös nämä lapset joilla ikää on nyt 4vrk. Pahoittelen kuvien kamalaa laatua ja kokonaisuutta, mutta viikonloppu verotti energiaa sen verran että vielä iltapäivällä kameran automaattiasetuksilla kuvaaminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta (arvatkaa miltä se nyt tuntuu kun tällä jättimäisellä screenilläni näitä kuvia katselen kauhistelen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti