Eilen lähdettiin sitten ulkoilemaan oikein kunnolla siskon järkäleen, Voldemortin eli selkokielellä Voltan kanssa. Mä en ole oikein suuri luppafani - en isojen, kuin pientenkään - mutta täytyy myöntää että pupumaailmasta löytyy kyllä yksilöitä jotka ovat... no, poikkeus sääntöön.
Tälläisiä tapauksia ovat kanilamme mustavalkoinen luppakaksikko, Teckla & Volta. Onhan toki muitakin, mutta nämä kaksi ovat olleet sellaisia positiivisia yllättäjiä. Mun ja Voltan ystävyyssuhde on kasvanut tässä parin vuoden sisällä niin paljon, että nykyään en voisi kuvitellakaan kanilaumaamme ilman sitä. Volta on vain niin ihana: sellainen rauhallinen mutta samalla aikaa ilkikurinen. Sellanen täydellinen "pikku" höppänä.
Tälläisiä tapauksia ovat kanilamme mustavalkoinen luppakaksikko, Teckla & Volta. Onhan toki muitakin, mutta nämä kaksi ovat olleet sellaisia positiivisia yllättäjiä. Mun ja Voltan ystävyyssuhde on kasvanut tässä parin vuoden sisällä niin paljon, että nykyään en voisi kuvitellakaan kanilaumaamme ilman sitä. Volta on vain niin ihana: sellainen rauhallinen mutta samalla aikaa ilkikurinen. Sellanen täydellinen "pikku" höppänä.
 |
| Näin käy joskus.. |
Kun Volta sai tarpeeksi lumessa kaivelusta hain Tecklan, joka tapansa mukaisesti aloitti heti kaivurin työt ottaen työmaakseen lähimmän lumikasan. Onneksi ennen kaivuu-urakkaa ehdittiin napsia parit fotot torstaille!
 |
| Täydellinen tyttö ♥ |
Iltapäivän päätteeksi saatiin kanilaan myös hyvin harvinainen vieras ( eli kissamme Kirri joka tekee visiittejä kanilaamme joka päivä, leikkiäkseen mm. Antjen kanssa)
Ai niin. Torstai-illalla oli kohtalaisen mageen värinen taivas, joten nappasin Kiaran kainaloon ja mentiin vielä hetkeksi aikaa pellolle.
 |
| Beautiful Kiara and the sunset |
Näihin fiiliksiin onkin hyvä päättää. Hyvää perjantai-illan jatkoa blogin lukijoille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti